Siirry sisältöön

Mäntsäläläiset tutustuivat hallinnointijärjestelmiin

Mäntsälän kunnan ystävyyskunnassa Varassa Ruotsissa järjestettiin 2.5.-4.5.2004 kolmipäiväinen hallintokonferenssi, jossa tutustuttiin eri Euroopan maiden kunnallisiin päätöksentekojärjestelmiin. Erityisesti omaa kunnallista päätöksentekojärjestelmäänsä esittelivät Ramso Tanskasta, Vara Ruotsista, Marjamaa Virosta ja Mäntsälä Suomen osalta. Päätöksentekojärjestelmät muista EU-maista käytiin läpi maanantaiaamupäivällä.

Tavoitteena oli uusien ideoiden saaminen ja päätöksentekojärjestelmien parantaminen. Varan kunta oli saanut kokousosallistujien luento- ja matkakustannuksiin EU-rahoituksen, koska mukana oli uutta jäsenvaltiota edustamassa Marjamaan kunta Virosta.

Mäntsälän kunnanhallituksen jäsen Hanna Torvasti piti päiviä antoisina. -Minulle jäi konferenssista päällimmäiseksi mieleen se, että kaikilla mailla on joitakin ongelmia alueellisten toimintojen kanssa. Oli erittäin mielenkiintoista tutustua miten eri EU maissa ja etenkin konferenssin osallistuja maissa asiat hoidetaan. Mutta huomattavaa oli se, että vaikka asiat on järjestetty eri maissa eri tavalla, kaikilla on ongelmia aluehallinnon kanssa, toteaa Torvasti.

Poliittisten päättäjien määrä vaihteli suuresti eri kunnissa ja maissa. Lähes kymmenentuhannen asukkaan Ramson kunnassa Tanskassa on politiikkoja yhteensä hallinnossa ja lautakunnissa vain 15. Ruotsin ja Suomen systeemeissä päästään lautakuntien jäsenet mukaan laskettuna useaan sataan. Tämä asia keskusteluttikin osanottajia. Toimiiko kunnallinen demokratia näin pienellä päättäjäjoukolla? Asiantuntemusta varmaan kertyy ramsoläisille tanskalaispoliitikoille runsaasti.

Ruotsissa on myös päätoiminen kunnanhallituksen puheenjohtaja eli kahden kunnanjohtajan käytäntö. Malli tuntuu ainakin Varassa toimivan hyvin ja tehokkaasti. - Ehkä palkallinen kunnanhallituksen puheenjohtajuus voisi olla harkinnan arvoinen asia – Suomen lainsäädäntöhän sen sallii, pohtii kunnanhallituksen jäsen Markku Laine.

Varan siisteys luo hyvää kuntakuvaa

-Se mitä meillä mäntsäläläisillä on opittavaa Varan kunnasta on yleinen viihtyisyys ja katujen, pihojen ja ympäristön kunnossapito. Se ei ole meillä Mäntsälässä kunnolla hoidettu kunnan eikä yksityisten puolesta. Meidän pitäisi kuntana ehkä ottaa järeämpiä keinoja käyttöön yleisen viihtyvyyden lisäämiseksi ja siten saisimme kuntaan myös hyviä veromaksajia, yrityksiä sekä matkailijoita ja yleinen kuntakuva kohentuisi kovan rakentamisen ohella, painottaa Torvasti Varan kokemuksia.

Markku Laine on samoilla linjoilla. - Oppimista meillä olisi varmaan ainakin kuntakeskuksen siistiydestä. Eipä siellä tosin paljon uutta rakenneta, mutta vanhat ja käytössä olevat rakennukset pidetään kunnossa, toteaa Laine.

Kaavoituspäällikkö Merja Vikman-Kanerva ja markkinointipäällikkö Jyrki Teeriaho ehtivät tutustua myös paikalliseen yritystoimintaan. Käynti Bendersin kattotiilitehtaalla innosti. - Toiminta on tehokasta ja ympäristöasiat hoidettu hyvin, kertoo Jyrki Teeriaho. Benders toimii myös Mäntsälässä, jossa sillä on Suomen myyntikonttori ja varasto.

Varan hallintokonferenssiin osallistuivat kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Hans Kanerva, kunnanhallituksen jäsenet Markku Laine ja Hanna Torvasti sekä kunnan kaavoituspäällikkö Merja Vikman-Kanerva sekä Mäntsälän Yrityskehityksen markkinointipäällikkö Jyrki Teeriaho. Mäntsälän delegaatiota johti Hans Kanerva ja Suomen hallintomenettelyistä luennoi Merja Vikman-Kanerva.

Kuvateksti: Varan kuntakeskus on rakennettu ruutukaavan mukaan ja keskustassa asuu n. 8000 ihmistä. Koko kunnassa asukkaita on reilut 16.000.