YRITTÄJÄN HYVINVOINTI AVAINASEMASSA

Elinkeinoelämän rakennemuutoksessa pienistä ja keskisuurista yrityksistä on tullut keskeinen yritysmuoto. Niiden palveluksessa on hieman yli puolet Suomen työvoimasta ja ne tekevät hieman alle puolet kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta.

Pienyrityksen avainhenkilö on yrittäjä itse. Hänen menestymisensä ja terveytensä ovat keskeisiä, ei vain yrityksen ja sen henkilöstön, vaan myös yrittäjän perheen hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta. Tavoitteena onkin, että innostus ja tarve kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnista huolehtimiseen syntyvät jo yrityspolun alkuvaiheessa, että yrittäjä haluaa itse aktiivisesti kehittää omaa ja henkilöstönsä hyvinvointia ja käyttää siinä apuna mm. työterveyshuoltoa.

Työterveyshuolto toimii asiantuntijan roolissa yhteistyössä yrittäjän ja henkilöstön kanssa. Työhyvinvointia lisäävien toimintojen onnistumiseen tarvitaan johdon myönteisiä asenteita, sitoutumista ja motivaatiota. Johdon asenteet ja odotukset heijastuvat myös henkilöstöön, vaikuttaen henkilöstön kiinnostukseen ja osallistumiseen luoden edellytyksiä oman ja yhteisön hyvinvoinnin lisäämiseen.

Työhyvinvointiin kuuluu yrittäjän ja työntekijöiden terveys ja voimavarojen lisäksi työ ja työolot esim. ergonomia, työhygienia ja turvallisuusasiat, työyhteisön toimintatavat, johtaminen ja vuorovaikutus sekä ammatillisen osaamisen edistäminen. Myös liiketalousosaaminen ja yrityksen kannattavuus vaikuttavat työhyvinvointiin. Kun työhyvinvointia työpaikoilla kehitetään, on sillä vaikutuksensa myös yrityksen imagoon, kilpailukyyn ja taloudelliseen tulokseen muiden menestystekijöiden kanssa. Työterveyshuollon osaamisaluetta on erityisesti yksilön ja yhteisön hyvinvointiin vaikuttavat toiminnot, mutta muillakin työhyvinvoinnin osa-alueilla työterveyshuollolla on rooli.

Työterveyshuollon vaikutettava jaksamiseen

Yrittäjien odotukset työterveyshuollolle ovat moninaisia: työterveyspalvelut tulee olla helposti löydettävissä, saatavilla ja joustavia. Tiedossa tulee olla työterveyspalvelun tuotteet, sisältö, hinta ja hyöty. Selkeistä sopimuksista ja toimintamuodoista on pidettävä kiinni. Toiminnoilla tulee vaikuttaa yksilön ja yhteisön työkykyyn ja jaksamiseen. Tärkeää on myös työn riskien tunnistaminen, kuntoutus ja nopea hoito. Työterveyshuollon kieli ja termit tulee olla ymmärrettäviä ja henkilöstö pysyvää.
Työterveyshuollolta odotetaan myös puolueettomuutta ja sellaista ammattitaitoa, jolla havaitut oireet pystytään suhteuttamaan kyseisen työpaikan työhön ja vaatimuksiin. Työterveyshuolto voi ulkopuolisena ammattilaisena tunnistaa epätarkoituksenmukaisia fyysisiä ja psyykkisiä kuormitustilanteita, työasentoja , työympäristön kehittämistarpeita ja jopa johtamistapoja. Niihin puuttuminen edellyttää paitsi aitoa ammattitaitoa ja avointa vuorovaikutusta, myös luottamuksellista suhdetta yrittäjään. Yrittäjän kohtaamisessa työterveyshuollon tulee tuntea yrittäjyyden riskejä ja olla rohkeutta tarttua yrittäjän maailmaan.

Monica Sulopuisto, projektipäällikkö

Puh.050-4068262

Pienyritysten Kehittämishanke Mäntsälässä/Tykes-hanke