Kierrätys design tulee Mäntsälän Nummisista

 Kierrätys, kiertotalous, erilaiset ekosysteemit ja symbioosit ovat vallallaan olevia trendejä maailmalla. Uudenlainen tapa ajatella liiketoimintaa ja tavaroiden kiertokulkua mietityttää monia yrityksiä. Vuosi vuodelta elämme yhä enemmän velaksi, eli tuhlaamme planeetan voimavaroja nopeammin kuin ne kerkeävät uusiutumaan.

Tutustuessani mäntsäläläisiin kiertotalouden yritysesimerkkeihin, kävin Nummisissa tapaamassa Trash Factoryn ja Trash Designin Henrik Enbomia. Yhdessä puolisonsa Isa Kukkapuro-Enbomin kanssa he pyörittävät Trash Factory -yhteisöä joka tarjoaa materiaalintyöstötiloja yksityisille sekä yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita luomaan uutta muiden ylijäämästä. Käydessäni pajalla, työstön alla oli Slush -tapahtumaan menossa olevat 200 lamppua, jotka on valmistettu Lidlin tomaattimurska purkeista. LdS, eli Licht der Stiftung –lampun nimi juontaa juurensa Lidlin perustamisvaiheisiin ja tarkoittaa Säätiön valoa.

Tähteistä tähdiksi

Trash Design suunnittelee ja valmistaa tuotteita moniin tarpeisiin. Pyynnöstä on toteutettu jopa kaksi viinikaappia, jotka löytyvät ravintoloista pääkaupunkiseudulta. Toinen viinikaappi syntyi Helsinki-Vantaan lentoaseman lämpölaseista ja toinen veroviraston neuvotteluhuoneiden lasisista väliseinistä sekä WDC Paviljongin lattiamateriaaleista. Trash Design on useana vuonna organisoinut myös Habitare messujen kierrätys osaston, jossa on esitelty heidän ja yhteistyökumppaneiden tuotteita. Trash Factoryn yksi tarkoitus on saada yritykset ja ihmiset ajattelemaan tuotanto- ja kulutustottumuksiaan uudestaan. Yhtenä onnistumisen esimerkkinä Henrik kertoi tapauksen, jossa he olivat suunnitelleet ja valmistaneet Ravintola Kellohalliin sisutusta. Kun Puustellin ylijäämä bambulevystä valmistettuja tuotteita olisi tarvittu lisää ravintolan laajentuessa, Henrik soitti Puustellille. Vastaus oli, että he olivat ruvenneet ajattelemaan uudestaan noita ylijäämäbambulevyjä ja tällä hetkellä niille oltiin suunnittelemassa uusia käyttötarkoituksia. Trash Designilta tämä vaati uusia ideoita ja suunnittelua projektin suhteen, mutta on hieno esimerkki, kuinka omalla mallilla voi innostaa toisia ajattelemaan asioita uudenlailla. Sopeutumiskyky onkin yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, että liiketoiminta pysyy nykytilanteessa elinvoimaisena.

Kehitystä kiertokulkuun

Juttelimme kierrätyksestä ja kiertotaloudesta myös koulutuksen näkökulmasta. Kysyin voisiko olla hyvä idea, että koulun käsityötunneilla opeteltaisiin uuden tekemisen sijaan DIY eli tuunaustaitoja? Henrikin mielestä monilla aloilla yrityksissä otetaan hyvin suunnittelussa huomioon tuotteiden koko kiertokulku. Mikä toivottavasti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa on yhä vähemmän roskaa mitä tarvitsisi uudelleen hyödyntää. Ehkä ratkaisu siis voisi olla sopivassa suhteessa tuunaus- ja ideoimistaitoja yhdistettynä zero-waste sekä modulaaristen tuotteiden suunnittelutaitoihin, joissa opeteltaisiin suunnittelemaan tuotteita niin, ettei jätettä synny ja osat olisivat helposti korvattavissa. Kysyin myös, mitä kunta voisi tehdä auttaakseen yrityksiä ja yksityisiä edistääkseen resurssien viisaampaa käyttöä ja kierrätystä? Nopeana vastauksena tuli, ettei ainakaan tehdä kierrätystä vaikeammaksi. Esimerkiksi Nummisista kierrätyspisteet on poistettu ja tällä hetkellä lähimmät löytyvät keskusta-alueelta. Monesti kunnilta ja kaupungeilta toivotaan myös nettipohjaisten alustojen kehitystä, joiden kautta ylijäämän kierrättäminen olisi helpompaa. Sekä ihan fyysisiä ”vaihto-paikkoja”, joissa tavara voisi vaihtaa omistajaa ilman tarvetta aikataulujen yhteensovittamisesta. Tämän tyyppinen palvelu olisi hyvä lisä esimerkiksi jo olemassa olevien kierrätyskeskusten yhteyteen.

Kirjoittanut Irina Patrikainen