Uusimaa voitti vuoden 2023 elinvoimabarometrin

Uusimaa vei voiton ensimmäistä kertaa järjestetyssä Elinvoimabarometrissä. Jatkossa kysely on tarkoitus järjestää joka toinen vuosi. Mitattavia kategorioita on kolme: elinvoima, verkostoituminen sekä johtaminen ja päätöksenteko. Uudenmaan kokonaistulos oli 3,75. Keskiarvon 3,33 yläpuolelle pääsivät viiden kärki, Uusimaa, Pirkanmaa (3,70), Pohjanmaa (3,47), Varsinais-Suomi (3,41) ja Päijät-Häme (3,34).

 Usko elinvoiman kehittymiseen on hyvä

Kuva: Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen otti eilen 24.5.2023 vastaan Elinvoimabarometrin ensimmäisen palkinnon Kunnallisjohdon seminaarissa Lahdessa. (Kuvaaja: Juha Leinonen)

Elinvoiman kehitykseen uskottiin Uudellamaalla keskimääräistä enemmän. Uudenmaan tulos oli 3,76, keskiarvon ollessa 3,48. Eniten asteikolla 1-5 annettuja nelosia ja viitosia sekä voiton tässä kategoriassa sai Pirkanmaa. Ykkössijan pelkissä viitosvastauksissa vei Keski-Pohjanmaa.

Maakunnan toimijoiden yhteisessä näkemyksessä sen elinvoimatekijöistä oltiin hieman keskiarvon alapuolella. Myös keskusteluyhteyden toimijoiden kesken toivottaisiin olevan aktiivisempi. 51 % oli kuitenkin sitä mieltä, että käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta käytännön toimintaan, mikä jäi hieman alle 59%:n keskiarvoa.

Kokonaissaavutettavuus ja puoleensavetävyys koettiin erittäin hyväksi

Kokonaissaavutettavuudessa arvioitiin lentoliikennettä, tieverkkoa ja rautatieyhteyksiä.

Puoleensavetävyyden kriteereitä olivat osaavan työvoiman saatavuus, rakennettu ympäristö, koulutuspalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja matkailupalvelut. Näistä kulttuuripalvelut ja liikuntapalvelut saivat Uudenmaan sisäisessä vertailussa parhaimmat arvosanat.

Osaavan työvoiman kanssa käytiin tiukka kilpailu Pirkanmaan kanssa. Uusimaa sai viitosia 17% ja nelosia 31%, kun taas Pirkanmaa sai viitosia 15% ja nelosia 37%, Pirkanmaan vieden niukasti ykkössijan tässä kategoriassa. Myös rakennetussa ympäristössä Pirkanmaa vei hieman suuremmalla määrällä nelosia ykkössijan, kuin myös koulutuspalveluissa.

Uusimaa oli ykkönen kulttuuri- ja liikuntapalveluissa. Matkailupalveluissa Lappi oli ykkönen ennen Uuttamaata, Pirkanmaan ollessa kolmas.

Kaikkien maakuntien keskiarvoon verrattaessa Uudenmaan työvoiman saatavuus koettiin huomattavasti paremmaksi. Ehkä hieman yllättäen ero koulutuspalveluissa ei ollut kovin suuri, kun yhteen laskettiin 4 ja 5 äänet. Tämä voi selittyä yleistyneillä verkkopohjaisilla etäkoulutuksilla. Keskiarvo koulutuspalveluissa kaikkien vastaajien kesken oli 3,57 ja Uudellamaalla 3,94. Pienin ero valtakunnallisella tasolla oli liikuntapalveluissa.

Verkostoituminen vähäisempää Uudellamaalla

Kun kyseessä oli verkostoituminen maakunnan muiden toimijoiden kesken, oli kärkikasti erinäköinen. Kolme parasta olivat Kymenlaakso 82%, Pohjois-Karjala 79% ja Päijät-Häme 75%. Uusimaa oli kolmanneksi viimeinen 66 prosentilla.

Aktiivisimpia verkostoitumistilaisuuksien järjestäjiä kaikkien maakuntien kesken ovat kunnalliset tai seudulliset kehitysyhtiöt (55%) ja sen jälkeen kunnat (50%). Kolmanneksi eniten tilaisuuksia järjestävät muut kuin julkiset toimijat (28%).

Uudellamaalla kunnalliset ja seudulliset kehitysyhtiöt järjestävät keskimääräistä vähemmän verkostoitumistilaisuuksia. Vastaavasi myös osallistuminen kyseisiin tapahtumiin oli täällä vähäisempää, suurinta se oli muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin. 

Pienempien yritysten mukaan ottaminen suurempien toimesta koettiin olevan huomattavan vähäistä koko maassa.

Julkiset palvelut ja poliittinen päätöksenteko

Uudellamaalla julkisten palveluiden hyödyntäminen oli hieman keskimääräistä vähäisempää. Kysytyt palvelut sisälsivät aloittavan yrittäjän palvelut, yritysneuvonnan palvelut, kehittämishankkeet, yrityshautomopalvelut, kansainvälistymispalvelut ja muut palvelut.

Tietämys maakuntaliiton toiminnasta oli Uudellamaalla keskimääräistä huonompaa. Tunnetuinta maakuntaliiton toiminta oli Pohjois-Karjalassa. Myös päätöksenteon koettiin olevan siellä näkyvintä. Parhaimman arvion poliittisesta päätöksenteon ilmapiiristä sai Etelä-Pohjanmaa. Uudellamaalla poliittiseen päätöksentekoon toivottiin enemmän yritysten kannalta positiivista ilmapiiriä ja läpinäkyvyyttä.

Uudenmaan imago yritysten suuntaan koettiin hyväksi. Voiton ko. kategoriassa vei kuitenkin Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa oli niukka kolmonen.

Vastaajista suurin osa oli pienyrittäjiä ja enin osa toimii palvelualalla. Kansainvälistä liiketoimintaa harjoitti lähes kolmannes. Suurin osa vastaajista oli Suomen Yrittäjien jäseniä. 

Löydät Elinvoimabarometrin tulokset kokonaisuudessaan Yrittäjien sivuilta. (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)