Siirry sisältöön

Verkkohuijaukset kehittyvät vauhdilla – kolme riskiä, joihin pk-yrityksen kannattaa varautua nyt

Moni yrittäjä ajattelee edelleen, että verkkorikolliset kohdistavat hyökkäyksensä ensisijaisesti suuriin yrityksiin. Todellisuudessa myös pienet ja keskisuuret yritykset ovat aktiivisesti rikollisten kohteena. Verkkohyökkäykset ovat yhä kohdennetumpia, uskottavampia ja teknisesti helpompia toteuttaa kuin aiemmin, minkä vuoksi yrityksen koko ei yksin määritä sen riskitasoa.

Verkkohuijausten tavoitteena on usein taloudellinen hyöty. Rikolliset pyrkivät saamaan haltuunsa yrityksen varoja, tunnuksia tai luottamuksellisia tietoja hyödyntämällä kiirettä, inhimillisiä virheitä ja puutteita käyttöoikeuksien hallinnassa. Usein merkittävimmät riskit liittyvät maksuliikenteeseen, käyttäjähallintaan ja digitaalisten palveluiden turvalliseen käyttöön.

Hyvä uutinen on, että suuri osa riskeistä on hallittavissa toimivilla käytännöillä, selkeillä vastuunjaoilla ja huolellisella käyttöoikeuksien hallinnalla.

  1. Maksuliikenteeseen kohdistuvat huijaukset

Yrityksiin kohdistuvien verkkohuijausten ensisijainen tavoite on useimmiten raha. Tyypillisiä esimerkkejä ovat toimitusjohtajahuijaukset sekä laskujen tilinumeromuutokset, joissa rikollinen pyrkii ohjaamaan maksun omalle tililleen.

Huijauksissa esiinnytään usein yrityksen johdon jäsenenä, yhteistyökumppanina tai palveluntoimittajana. Viesti voi vaikuttaa täysin aidolta ja sen sisältö korostaa yleensä kiirettä, jolloin vastaanottajan oletetaan toimivan nopeasti ilman tavanomaisia tarkistuksia.

Taloudellisia riskejä voidaan pienentää selkeällä maksuketjulla, jossa maksujen valmisteluun ja hyväksymiseen osallistuu useampi henkilö. Lisäksi poikkeavat maksupyynnöt ja muutokset maksutietoihin on hyvä tarkistaa erillistä yhteydenottokanavaa käyttäen ennen maksun toteuttamista.

  1. Käyttöoikeuksiin ja tunnusten hallintaan liittyvät riskit

Yrityksen pankki- ja taloushallintopalveluiden turvallisuus perustuu pitkälti siihen, kenellä on pääsy palveluihin ja millaisilla oikeuksilla niitä käytetään.

Monessa pk-yrityksessä pankkiasioita hoidetaan edelleen henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. Käytäntö voi tuntua yksinkertaiselta, mutta siihen liittyy riski, jota ei aina tunnisteta. Jos henkilökohtaiset pankkitunnukset joutuvat verkkohuijauksen tai muun väärinkäytöksen seurauksena vääriin käsiin, vaarassa eivät ole välttämättä ainoastaan henkilökohtaiset pankkiasiat. Mikäli samoilla tunnuksilla hoidetaan myös yrityksen asioita, voivat vaikutukset ulottua samalla myös yrityksen palveluihin.

Yritys pystyy määrittelemään eri käyttäjille heidän tehtäviensä mukaiset oikeudet sekä ylläpitämään näkyvyyttä siihen, kenellä on pääsy yrityksen palveluihin. Yritys vastaa käyttöoikeuksien myöntämisestä ja ylläpidosta, ja käyttöoikeuksia voidaan muuttaa tai poistaa henkilöstömuutosten yhteydessä.

Käyttäjähallinta on osa yrityksen riskienhallintaa. Mitä paremmin käyttöoikeudet vastaavat todellisia työtehtäviä, sitä pienemmäksi myös väärinkäytösten ja inhimillisten virheiden mahdollisuus jää.

  1. Tietojärjestelmiin kohdistuvat kyberhyökkäykset

Kiristyshaittaohjelmat, tietojenkalastelu ja tekoälyn avulla toteutetut huijaukset ovat yleistyneet nopeasti viime vuosina. Rikolliset pyrkivät saamaan haltuunsa yrityksen tunnuksia, asiakastietoja tai estämään pääsyn yrityksen järjestelmiin.

Tekoälyn kehittymisen myötä huijausviestit ovat aiempaa uskottavampia. Ne voivat olla virheetöntä suomea ja muistuttaa aidosti yrityksen käyttämää viestintää. Tämän vuoksi huijauksen tunnistaminen pelkästään viestin ulkoasun perusteella on entistä vaikeampaa.

Yrityksen kyberturvallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa monivaiheinen tunnistautuminen, ohjelmistojen ajantasaisuus, henkilöstön tietoturvatietoisuus sekä toimivat varmuuskopiot. Vaikka yksittäistä hyökkäystä ei aina voida estää, hyvä varautuminen voi merkittävästi pienentää vahinkojen laajuutta.

Kyberturvan pikatarkistus yrittäjälle

Yrityksen on hyvä aika ajoin arvioida ainakin seuraavia asioita:

Lopuksi

Kyberturvallisuus ei ole vain suurten yritysten asia. Yksittäinen huijaus, väärinkäytetty käyttäjätunnus tai onnistunut tietomurto voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia seurauksia myös pienelle yritykselle.

Usein tehokkain suoja rakentuu arjen perusasioista: selkeästä käyttäjähallinnasta, hallitusta maksuketjusta, tarkoituksenmukaisista käyttöoikeuksista sekä tietoisuudesta erilaisista verkkohuijauksista. Vaikka verkkouhat kehittyvät jatkuvasti, myös yritysten keinot suojautua niiltä kehittyvät. Riskien tunnistaminen ja ennakointi ovat usein tärkeimmät askeleet kohti turvallisempaa digitaalista liiketoimintaa.

Kirjoittaja: Joona Järvinen, OP Ylä-Uusimaa